Painehoidon teoria
Teoreettinen pohja
Painevaatteiden vaikutukset liikkeeseen ja kehonhallintaan katsotaan johtuvan sekä biomekaanisista että neurofyysisistä syistä (Hylton & Allen, 1997). Täysin tarkkaa toimintamekanismia ei vieläkään tunneta. Keskushermosto, johon painevaate vaikuttaa, on monitahoinen hermosolujen järjestelmä, jonka kaikki toiminta pohjaa ulkoisiin ärsykkeisiin (Kottke, 1980). Keskushermosto saa motorisia käskyjä aivokuoresta, joka tulkitsee sensorista ja proprioseptista palautetta liikkeeksi (Ellaway, 1995). Proprioseptiikka, syvätunto, vibraatio ja kevyt kosketus ovat kaikki somatosensorista palautetta, jota ihon eri mekanoreseptorit tulkitsevat. Saatu monitasoinen palaute siis antaa tietoa keskushermostolle ulkomaailmasta.
On ehdotettu, että painevaatteen tuottama paine kudoksiin tehostaa proprioseptista palautetta, minkä takia kehotietoisuus, lihasaktivaatio sekä liikekontrolli lisääntyy ja kehittyy. On myös katsottu, että painevaate hillitsee ulkopuolisten voimavektoreiden vaikutusta nivelien välillä: tämä estää nivelten yliliikkuvuutta ja parantaa liikeratojen ennalta-arvattavuutta. Painevaatteiden positiivinen vaikutus mekaaniseen liikestabiliteettiin arvellaan johtuvan juuri tästä (Hylton & Allen, 1997).
Gracies et al (2000) myös arvelivat, että painevaatteen aiheuttama paikallinen kudoksen venyminen ja kudosstimulaatio vähensivät spastisuutta ihmisillä koko yläraajan alueella, vaikka käytössä oli vain käsine. Olkapään alueella raportoitiin passiivisen liikeradan parantumista, joka johtunee porttikontrollivaikutuksesta: paineen vaikutus leviää paikallisesta kudoksesta selkäytimen kautta lähialueille.
Pääasiallinen teoreettinen perusta kipuhoitoon painevaatteella on juuri yllä mainittu porttikontrolliteoria (1965, Melzack & Wall), jonka mukaan paksujen sensoristen säikeiden stimulaatio vähentää ohuiden, kipua välittävien säikeiden kautta tulevaa aktivaatiota selkäytimen tasolla. Teorian mukaan fyysinen kipu ei ole suoraa seurausta kipuhermosolujen reseptorien aktivoitumisesta, vaan kivun havaitsemista säätelee eri hermosolujen vuorovaikutus. Täten jopa heikot ärsykkeet, kuten puhallus tai silitys, voivat lievittää kipua.
Kosketuksen tiede
Läheisyyttä ja lohtua etsivä käytös
On tehty tutkimuksia sekä koirilla että rhesus-apinoilla, joissa kävi ilmi, että molemmat valitsevat pehmeitä esineitä rautalanka-objektien sijaan. Molemmat eläinryhmät valitsivat pehmoesineet, vaikka tarjolla olisi ollut rautalankaesine, josta sai maitoa. Tutkijat huomasivat, että eroahdistuksen ilmaiseminen vähentyi, kun tarjolla oli pehmeitä esineitä. Ruoka ja kovat esineet eivät aiheuttaneet samaa. Myös peilien lisääminen auttoi stressin alentamisessa. Siitä, auttoivatko peilistä heijastuneet kuvat stressissä, ei ole tarkkaa varmuutta. Siispä ei ole vaikea ymmärtää eläinten, myös koirien, kosketuksen tärkeyttä sekä normaalissa tunnekehityksessä että sosiaalisissa kanssakäymisissä.
Rauhoittuminen
Gantt joukkioineen tutki ensimmäisiä kertoja koirien rauhoittumista jo vuonna 1966. He huomasivat, että stressitilanteessa koiran silittäminen aiheutti koiran sykkeen sekä hengityksen tasaantumista. He kutsuivat tätä ihmisen vaikutukseksi.
Tutkijat raportoivat, että koirien sykkeet laskivat ihmisen silittelyllä sekä ennen että jälkeen ärsykkeen esittämisen klassisen ehdollistumisen aikana. Lisäksi Tuber (1986) ehdottaa, että koirien rauhoittumisen opettelu pitäisi olla yhtä tärkeää, kuin koiran muutkin harjoitteet. Silti moni muu tutkija ehdottaa, että silittämisen tyyli on lopputuloksen kannalta tärkeintä. Silittäminen on yhteydessä kortisolitasoihin, jotka kertovat eläimen stressin tasosta sekä kiihtyneisyydestä.
Uusimmat tutkimukset ovat vastavuoroisesti vahvistaneet koiran koskemisen vaikutuksen ihmisen sykkeen sekä verenpaineen laskuun. Vaikka psykologiset ja fysiologiset vaikutukset ovat olleet erittäin positiivisia, ovat suurin osa tutkimuksista tieteellisesti epätarkkoja ja tarjoavat vain suuntaa siitä, mitä suotuisia terapeuttisia vaikutuksia eläimillä onkaan ihmisiin.
On oletettua, että Ruffinin keränen yhdessä ihmiskosketuksen kanssa selittää painevaatteen rauhoittavaa toimintamekanismia eläimessä. Ruffinin keränen estää stressiä lisäten hiilidioksidin määrää uloshengityksessä, aiheuttaen rauhallisen hengityksen sekä rauhallisemman eläimen.