Toimintaperiaate

Teoreettinen pohja

Yksilöllisesti mittatilauksena valmistetuissa Lymed Animal™-painevaatteissa on lääkinnällisesti kontrolloitu paine.

Lymed Dog™-tuotteiden avulla voidaan vaikuttaa eläimen rauhoittumis- ja keskittymiskykyyn. Ihmisten lääketieteen tutkimusten perusteella lääkinnällisen paineen rauhoittava vaikutus perustuu asento- ja liikeaistin voimistamiseen sekä syvätunnon herättämiseen. Somaattisilla painevaatteilla helpotetaan mm. vartalon hallintaa ja hahmottamista sekä lisätään toiminnallisuutta ja hallittua liikkumista. Erilaisissa sensorisen integraation häiriötiloissa painevaatteen tuottama paine laajoilla alueilla voi auttaa sietämään tuntoaistimuksia ja pääsemään yli tuntoaistimusten aiheuttamasta ärsytyksestä sekä pahanolon tunteesta. Tällä on luonnollisesti suotuisa vaikutus keskittymiskykyyn ja yleiseen rauhoittumiseen.

Painevaatteiden käyttöteoria eläinten kivun hallinnassa perustuu ihmisillä tutkittuun tietoon. Painevaate kuuluu kivun hoidossa ns. stimulaatiohoitoihin. Hoidon teoreettisena perustana on porttikontrolliteoria (1965, Ronald Melzack ja Patrick Wall), jonka mukaan paksujen sensoristen säikeiden stimulaatio vähentää ohuiden kipua välittävien säikeiden kautta tulevaa aktivaatiota selkäytimen tasolla. Teorian mukaan fyysinen kipu ei ole suoraa seurausta kipuhermosolujen reseptorien aktivoitumisesta, vaan kivun havaitsemista säätelee eri hermosolujen vuorovaikutus. Teorian mukaan täten jopa heikot ärsykkeet, kuten puhallus tai silitys, voivat lievittää kipua. Kevyen, lääkinnällisen paineen on havaittu vaikuttavan ihmisten koettuun kiputuntemukseen ja on tunnustettu, korvattavuuden piirissä oleva hoitomuoto.

Useat lähteet toteavat, että post-operatiivisilla painetuotteilla leikkauksesta toipuminen on nopeampaa. Painevaatteet estävät turvotuksen muodostumista ja poistavat jo operoidulle alueelle kerääntynyttä ylimääräistä nestettä, nopeuttaen näin haavan parantumista. Painevaatteita käytetään laajasti ihmisillä erilaisten leikkausten jälkihoidossa poistamaan ja ehkäisemään turvotusta, mustelmia, arpia sekä lievittämään leikatun alueen kipua. Painevaatteet toimivat näin myös kuntoutuksen tukena liikeratojen laajentuessa turvotuksen poistuessa. Juuri näistä syistä post-operatiivisessa käytössä eläinten painevaate auttaa toipilaan nopeammin liikkeelle. Painevaatteet ovat ihmisillä yleisesti hyväksytty hoitomuoto myös arpikudoksen hoitoon. Painehoidon on osoitettu ohentavan dermistä. Vaatteen luoma paine vähentää kudosturvotusta sekä solujakaantumista. Tällöin arpi madaltuu kun ihon kollageenisäikeet asettuu epidermiksen suuntaisesti. Painevaatteen käytön yhteydessä voidaan käyttää myös erillisiä arven- ja haavanhoitotuotteita lopputuloksen tehostamiseksi.

Lääketieteelliset periaatteet

Somatosensorisen järjestelmän reseptorit

Tuntoaistin reseptoreita on koiran ihossa. Reseptorit edesauttavat erilaisen tuntoaistimuksien erittelyä ja tulkintaa. Reseptoreita on viittä eri tyyppiä – nosiseptoreita, jotka havaitsevat kipua, asento- ja liikeaistin reseptoreita eli proprioseptoreita, termisiä lämpötilareseptoreita, aineisiin reagoivia kemoreseptoreita sekä mekanoreseptoreita, jotka havaitsevat paineen vaihtelua kehossa.

Mekanoreseptoreita on eniten ja ne sijaitsevat ihotupessa. Mekanoreseptorit aktivoituvat ihotupen liikkeistä ja aistivat reseptorin itsensä tai vieressä olevien kudosten mekaanista puristusta ja venymistä. Nisäkkäissä on havaittu mekanoreseptoreiden lisäksi muitakin ihoreseptoreita. Nisäkkäiden ihossa on kaksi kerrosta, verinahka ja orvaskesi. Orvaskedessä on havaittu olevan paineelle herkkä sekä hitaasti muutoksiin reagoiva Merkelin kiekko. Merkelin kiekko on ihon orvaskeden tyvisolukerroksessa esiintyvä herkkä mekanoreseptori, joka muodostuu Merkelin solusta sekä siihen liittyvästä hermosyyn päätelevystä. Merkelin solut ovat ihon orvaskeden tyvisolukerroksessa sijaitsevia hitaasti adaptoituvia kosketustunnon reseptorisoluja, joiden sytoplasmassa esiintyy neuroendokriinisia rakkuloita. Solut havaitsevat kosketusta ja matalataajuusvärähtelyä (50 Hz). Merkelin soluja esiintyy etenkin alueilla, joilla ihon tuntoaisti on herkkä, kuten sormien, varpaiden, nenän ja silmäluomien alueella. Ihosta on myös tunnistettu Pacinin kappaleita, jotka ovat syvällä verinahassa tai ihonalaiskudoksessa, sisäelimissä ja jänteissä sijaisevia ihon hermopäätteitä, jotka aistivat painetta ja värinää. Pacinin kappale koostuu keskellä olevasta hermosäikeestä, jota ympäröivät ohuiden sidekudossälöjen muodostama kapseli. Pacinin kappaleilla on laaja havaintoalue. Viimeinen mekanoreseptori on Ruffinin keränen. Se on sidekudoskapselin ympäröimä, rakenteeltaan yksinkertainen ihon mekanoreseptori, joka reagoi hitaasti mekaanisen stressin aiheuttamaan kollageenisäikeiden siirtymiin. Ruffinin keränen reagoi laajalti ja mukautuu jatkuvaan, pitkäaikaiseen stimulaatioon erittäin hitaasti.

Nosiseptorit eli kipureseptorit ovat paljaita hermopäätteitä, joiden tehtävä on reagoida vaaratilanteisiin. Ne reagoivat voimakkaaseen ärsytykseen silloin, kun kudos saattaa olla potentiaalisessa vaarassa. Nosiseptorit ovat yhteydessä koettuun kipuun sekä stimuloivat eläinten pakoreaktioita. Nosiseptoreita on tunnistettu neljää eri tyyppiä: mekaanisia, termaalisia, kemikaalisia ja polymodaalisia. Nosiseptoreiden stimulaatio heikentää useiden tärkeiden elinten toimintaa. Paikallinen kudosvaurio voi esimerkiksi saada kehon reagoimaan tilanteeseen prostaglandiinilla, eli tuottamaan keholle kivun tunteen. Prostaglandiinin erittyessä hermopäätteet herkistyvät histamiinille (tulehduksen sivutuote), joka kertoo keholle tapahtuvasta kudosvauriosta.

Kipu kulkee reseptoreiden kautta hidasta tai nopeaa reittiä. Nopea kipureitti informoi äkillisestä traumasta ja hidas reitti ylläpitää kiputuntemusta, vaikka kipuärsyke olisi poistunut. Nopea kipujärjestelmä toimii aivokuoren kautta, joka saa viestiä kahdelta talaamiselta tumakkeelta. Hidas kipujärjestelmä välittää tietoa aivoverkoston kautta hypotalamukseen sekä limbiseen järjestelmään, jossa tieto muuttuu tunnereaktioiksi, joiden perusteella pakenemisreaktio saattaa syntyä. Nopea kipujärjestelmä havainnoi vain pinnallisesti ja hitaan järjestelmän katsotaan syntyneen primitiivisemmästä, hajuaistin tuoman tiedon analysoinnista ja tulkinnasta. Hitaan kipujärjestelmän stimuloiminen aiheuttaa enforfiinien erittymisen, jotka helpottavat ja sallivat eläimen liikkua paetakseen.

Proprioseptoreita on lihaksissa ja jänteissä sekä nivelissä ja sisäkorvassa. Ne välittävät tietoa elimistön tai sen osan asennosta tai liiketilasta. Proprioseptoreihin kuuluvat sisäkorvan asento- ja liikereseptorit, jänteiden ja nivelpussien reseptorit sekä lihasten reseptorit. Sisäkorvan asento- ja liikereseptoreista käytetään myös nimitystä tasapainoreseptorit. Muun muassa pikkuaivot ja motorinen aivokuori määrittävät proprioseptoreiden toimintaa. Kaksi yleistä reseptorityyppiä ovat lihassukkulat tai -käämit ja golgin jänne-elimet. Lihassukkulan toiminta liittyy lihaksen venytyksen ja lihasjännityksen tiedostamattomaan aistintaan sekä lihasliikkeiden säätelyyn. Golgin jänne-elimet sijaitsevat jänteen ja lihaksen liittymäkohdassa aistien ensisijaisesti lihasvoiman muutoksia. Golgin jänne-elimen päätehtävänä on suojella lihasta ja sen sidekudoksia ylisuurten kuormien aiheuttamilta vammoilta.

Termoreseptorit ovat erilaisia. Vaikuttaa siltä, että ihmiset ja koirat havainnoivat lämmönvaihteluita eri tavalla. Koirilla on kylmää havaitsevia sensoreita ympäri kehoa ja lämpöä havaitsevia vain nenänsä ympärillä. Tämä ei tarkoita, etteikö koirat havainnoi lämpöä ollenkaan – tapa on vain erilainen. Tämän takia koirat eivät pysty täysin mukautumaan kuumiin ympäristöihin, eivätkä ymmärrä, että kuumuus voisi vaikuttaa omaan hyvinvointiin.

Kosketuksen tiede

Läheisyyttä ja lohtua etsivä käytös

On tehty tutkimuksia sekä koirilla että rhesus-apinoilla, joissa kävi ilmi, että molemmat valitsevat pehmeitä esineitä rautalanka-objektien sijaan. Molemmat eläinryhmät valitsivat pehmoesineet, vaikka tarjolla olisi ollut rautalankaesine, josta sai maitoa. Tutkijat huomasivat, että eroahdistuksen ilmaiseminen vähentyi, kun tarjolla oli pehmeitä esineitä. Ruoka ja kovat esineet eivät aiheuttaneet samaa. Myös peilien lisääminen auttoi stressin alentamisessa. Siitä, auttoivatko peilistä heijastuneet kuvat stressissä, ei ole tarkkaa varmuutta. Siispä ei ole vaikea ymmärtää eläinten, myös koirien, kosketuksen tärkeyttä sekä normaalissa tunnekehityksessä että sosiaalisissa kanssakäymisissä.

Rauhoittuminen
Gantt joukkioineen tutki ensimmäisiä kertoja koirien rauhoittumista jo vuonna 1966. He huomasivat, että stressitilanteessa koiran silittäminen aiheutti koiran sykkeen sekä hengityksen tasaantumista. He kutsuivat tätä ihmisen vaikutukseksi.

Tutkijat raportoivat, että koirien sykkeet laskivat ihmisen silittelyllä sekä ennen että jälkeen ärsykkeen esittämisen klassisen ehdollistumisen aikana. Lisäksi Tuber (1986) ehdottaa, että koirien rauhoittumisen opettelu pitäisi olla yhtä tärkeää, kuin koiran muutkin harjoitteet. Silti moni muu tutkija ehdottaa, että silittämisen tyyli on lopputuloksen kannalta tärkeintä. Silittäminen on yhteydessä kortisolitasoihin, jotka kertovat eläimen stressin tasosta sekä kiihtyneisyydestä.
Uusimmat tutkimukset ovat vastavuoroisesti vahvistaneet koiran koskemisen vaikutuksen ihmisen sykkeen sekä verenpaineen laskuun. Vaikka psykologiset ja fysiologiset vaikutukset ovat olleet erittäin positiivisia, ovat suurin osa tutkimuksista tieteellisesti epätarkkoja ja tarjoavat vain suuntaa siitä, mitä suotuisia terapeuttisia vaikutuksia eläimillä onkaan ihmisiin.

On oletettua, että Ruffinin keränen yhdessä ihmiskosketuksen kanssa selittää painevaatteen toimintamekanismin koirassa. Ruffinin keränen estää stressiä lisäten hiilidioksidin määrää uloshengityksessä, aiheuttaen rauhallisen hengityksen sekä rauhallisemman eläimen.

 

Katso tekstin lähteet tutkimukset-osiosta.