Painevaatteella toteutettu painehoito on lääkinnällinen hoitomuoto, jonka avulla voidaan vaikuttaa erilaisiin sairauksiin ja ongelmiin. Painevaatteiden käyttäjiin voivat kuulua niin palovammapotilaat, kipukroonikot, turvotusongelmaiset, syöpäsairaat kuin CP-, halvaus-, autismi- ja hypotoniapotilaat kuin eläimetkin.

Painevaate on tiukasti istuva tuote, jonka tarkoitus on tuottaa paine halutulle kehonalueelle. Kompressio- ja painetuotteiden vaikutukset perustuvat vaatteeseen kontrolloidusti toteutettuun paineeseen. Paine muodostuu vaatteeseen hoidettavan alueen ympärysmittojen ja vaatteen ympärysmittojen negatiivisesta suhteesta. Paine lasketaan tuotteeseen matemaattisesti Laplacen lakiin ja materiaalin venyvyys- ja palautumisominaisuuksiin perustuen. Lymed Animal™-tuotteissa käytettävät painetasot määritetään kokemusperäisesti eri painetasojen tuottamien vasteiden perusteella,eläimen fysiologiaan sekä ihmisten painehoidon teoriaan nojaten. Painetasojen määrittelyn vahvistamisessa on toiminut mm. Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan toteuttama pilottitutkimus,joka selvitti eri tasoisten painevaatteiden vaikutusta ääniarkoihin koiriin.

Sanaa “painevaate” käytetään yleisnimityksenä kompressiotuotteille tai tasaisen paineen tuotteille. Kompressiotuotteissa paine on progressiivisesti aleneva eli voimakkain kehon distaaliosissa keventyen kehon keskiosaa kohden. Painevaatteissa paine on tasainen koko tuotteen laajuudelta.

Lääketieteelliset periaatteet

Yksilöllisesti mittatilauksena valmistetuissa Lymed Animal™-painevaatteissa on lääkinnällisesti kontrolloitu paine.

Lymed Dog™-tuotteiden avulla voidaan vaikuttaa eläimen rauhoittumis- ja keskittymiskykyyn. Ihmisten lääketieteen tutkimusten perusteella painetuotteita on käytetty neurologisiin ja liikettä stabiloiviin tarkoituksiin useiden vuosikymmenien ajan. Siitä huolimatta tutkimustieto sekä vaikuttavuusnäyttö aihepiiristä on hyvin maltillista. Usein painevaatteita käytetään muiden painetuotteiden tapaan työkaluna aistitiedon jäsentämistarpeita varten silloin, kun tavoitteena on tehokkaasti toimiva sensorisen integraation tila.

Neurologisten painevaatteiden toiminta perustuu asento- ja liikeaistia voimistaviin vaikutuksiin sekä syvätunnon vahvistamiseen. Erilaisissa sensorisen integraation häiriötiloissa painevaatteen tuottama paine laajoilla alueilla voi auttaa vaatteen käyttäjiä sietämään epämiellyttäviä tuntoaistimuksia ja mahdollisesti pääsemään yli niiden aiheuttamasta ärsytyksestä sekä pahanolon tunteesta. Tällä on huomattu olevan positiivinen vaikutus keskittymiskykyyn ja yleiseen rauhoittumiseen.

Painevaatteiden käyttöteoria eläinten kivun hallinnassa perustuu ihmisillä tutkittuun tietoon. Painevaate kuuluu kivun hoidossa ns. stimulaatiohoitoihin. On havaittu, että jopa heikot ärsykkeet, kuten puhallus tai silitys, voivat lievittää kipua. Kevyen, lääkinnällisen paineen on havaittu vaikuttavan ihmisten koettuun kiputuntemukseen ja on tunnustettu, korvattavuuden piirissä oleva hoitomuoto.

Post-operatiivisesti käytetyillä painetuotteilla toipuminen on nopeampaa. Painevaatteet estävät turvotuksen muodostumista ja poistavat jo operoidulle alueelle kerääntynyttä ylimääräistä nestettä, nopeuttaen näin haavan parantumista. Painevaatteita käytetään laajasti ihmisillä erilaisten leikkausten jälkihoidossa poistamaan ja ehkäisemään turvotusta, mustelmia, arpia sekä lievittämään leikatun alueen kipua. Painevaatteet toimivat näin myös kuntoutuksen tukena liikeratojen laajentuessa turvotuksen poistuessa. Juuri näistä syistä post-operatiivisessa käytössä eläinten painevaate auttaa toipilaan nopeammin liikkeelle.

Painevaatteet ovat ihmisillä yleisesti hyväksytty hoitomuoto myös arpikudoksen hoitoon. Painehoidon on osoitettu ohentavan dermistä. Vaatteen luoma paine vähentää kudosturvotusta sekä solujakaantumista. Tällöin arpi madaltuu kun ihon kollageenisäikeet asettuu epidermiksen suuntaisesti. Painevaatteen käytön yhteydessä voidaan käyttää myös erillisiä arven- ja haavanhoitotuotteita lopputuloksen tehostamiseksi.

Teoreettinen pohja

Painevaatteiden vaikutukset liikkeeseen ja kehonhallintaan katsotaan johtuvan sekä biomekaanisista että neurofyysisistä syistä (Hylton & Allen, 1997). Täysin tarkkaa toimintamekanismia ei vieläkään tunneta. Keskushermosto, johon painevaate vaikuttaa, on monitahoinen hermosolujen järjestelmä, jonka kaikki toiminta pohjaa ulkoisiin ärsykkeisiin (Kottke, 1980). Keskushermosto saa motorisia käskyjä aivokuoresta, joka tulkitsee sensorista ja proprioseptista palautetta liikkeeksi (Ellaway, 1995). Proprioseptiikka, syvätunto, vibraatio ja kevyt kosketus ovat kaikki somatosensorista palautetta, jota ihon eri mekanoreseptorit tulkitsevat. Saatu monitasoinen palaute siis antaa tietoa keskushermostolle ulkomaailmasta.

On ehdotettu, että painevaatteen tuottama paine kudoksiin tehostaa proprioseptista palautetta, minkä takia kehotietoisuus, lihasaktivaatio sekä liikekontrolli lisääntyy ja kehittyy. On myös katsottu, että painevaate hillitsee ulkopuolisten voimavektoreiden vaikutusta nivelien välillä: tämä estää nivelten yliliikkuvuutta ja parantaa liikeratojen ennalta-arvattavuutta. Painevaatteiden positiivinen vaikutus mekaaniseen liikestabiliteettiin arvellaan johtuvan juuri tästä (Hylton & Allen, 1997).

Gracies et al (2000) myös arvelivat, että painevaatteen aiheuttama paikallinen kudoksen venyminen ja kudosstimulaatio vähensivät spastisuutta ihmisillä koko yläraajan alueella, vaikka käytössä oli vain käsine. Olkapään alueella raportoitiin passiivisen liikeradan parantumista, joka johtunee porttikontrollivaikutuksesta: paineen vaikutus leviää paikallisesta kudoksesta selkäytimen kautta lähialueille.

Pääasiallinen teoreettinen perusta kipuhoitoon painevaatteella on juuri yllä mainittu porttikontrolliteoria (1965, Melzack & Wall), jonka mukaan paksujen sensoristen säikeiden stimulaatio vähentää ohuiden, kipua välittävien säikeiden kautta tulevaa aktivaatiota selkäytimen tasolla. Teorian mukaan fyysinen kipu ei ole suoraa seurausta kipuhermosolujen reseptorien aktivoitumisesta, vaan kivun havaitsemista säätelee eri hermosolujen vuorovaikutus. Täten jopa heikot ärsykkeet, kuten puhallus tai silitys, voivat lievittää kipua.

Kosketuksen tiede

Läheisyyttä ja lohtua etsivä käytös

On tehty tutkimuksia sekä koirilla että rhesus-apinoilla, joissa kävi ilmi, että molemmat valitsevat pehmeitä esineitä rautalanka-objektien sijaan. Molemmat eläinryhmät valitsivat pehmoesineet, vaikka tarjolla olisi ollut rautalankaesine, josta sai maitoa. Tutkijat huomasivat, että eroahdistuksen ilmaiseminen vähentyi, kun tarjolla oli pehmeitä esineitä. Ruoka ja kovat esineet eivät aiheuttaneet samaa. Myös peilien lisääminen auttoi stressin alentamisessa. Siitä, auttoivatko peilistä heijastuneet kuvat stressissä, ei ole tarkkaa varmuutta. Siispä ei ole vaikea ymmärtää eläinten, myös koirien, kosketuksen tärkeyttä sekä normaalissa tunnekehityksessä että sosiaalisissa kanssakäymisissä.

Rauhoittuminen

Gantt joukkioineen tutki ensimmäisiä kertoja koirien rauhoittumista jo vuonna 1966. He huomasivat, että stressitilanteessa koiran silittäminen aiheutti koiran sykkeen sekä hengityksen tasaantumista. He kutsuivat tätä ihmisen vaikutukseksi.

Tutkijat raportoivat, että koirien sykkeet laskivat ihmisen silittelyllä sekä ennen että jälkeen ärsykkeen esittämisen klassisen ehdollistumisen aikana. Lisäksi Tuber (1986) ehdottaa, että koirien rauhoittumisen opettelu pitäisi olla yhtä tärkeää, kuin koiran muutkin harjoitteet. Silti moni muu tutkija ehdottaa, että silittämisen tyyli on lopputuloksen kannalta tärkeintä. Silittäminen on yhteydessä kortisolitasoihin, jotka kertovat eläimen stressin tasosta sekä kiihtyneisyydestä.

Uusimmat tutkimukset ovat vastavuoroisesti vahvistaneet koiran koskemisen vaikutuksen ihmisen sykkeen sekä verenpaineen laskuun. Vaikka psykologiset ja fysiologiset vaikutukset ovat olleet erittäin positiivisia, ovat suurin osa tutkimuksista tieteellisesti epätarkkoja ja tarjoavat vain suuntaa siitä, mitä suotuisia terapeuttisia vaikutuksia eläimillä onkaan ihmisiin.

On oletettua, että Ruffinin keränen yhdessä ihmiskosketuksen kanssa selittää painevaatteen rauhoittavaa toimintamekanismia eläimessä. Ruffinin keränen estää stressiä lisäten hiilidioksidin määrää uloshengityksessä, aiheuttaen rauhallisen hengityksen sekä rauhallisemman eläimen.